Maisy, Maisy...

Olen jo pitkään haaveksien katsellut ihmisten ihania aplikointeja, erityisesti Ruttunutun ja Maitotyttöpaidat blogien mahtavia taidonnäytteitä. Paineita aplikoinnin harjoitteluun on alkanut tulla jälkikasvulta, kun he näkivät Elviiran Oktonauttipaidat Älä katso nurjalle-blogista. Oktonautit vaikuttivat liian haastavilta ja olenkin mietiskellyt sopivaa aihetta, joka inspiroisi harjoittelun aloitukseen. Kummipojaltahan se sitten tuli. Maisahiiri on nyt pinnalla ja siitähän oli hyvä aloittaa.

Hyviä huomioita tuli tässä matkan varrella tehtyä. Nämäkin olisi voinut välttää, jos olisi vähän tutkiskellut asiaa etukäteen, mutta syöksyin kuitenkin päätä pahkaa tekemään.

Tässä siis tunarin aplikaatio-ohjeet, jotta joku selviäisi helpommalla! Tukikangas etukappaleen taakse olisi kova sana. Kannattaa opetella oman koneen säädöt, jottei tikki mene laineille. On hyvä käyttää samanväristä tikkiä kuin kangaspala, jos haluaa huomaamatonta jälkeä. Liian tiukat kurvit suorassa ompeleessa saavat kankaan kurttuilemaan. Tikatessa kannattaa käännöksissä katsoa missä neula on ja mihin tikki lähtee käännöksen jälkeen muodostumaan. Kannattaa päätellä langan päitä koko ajan työn edetessä ettei tarvitse lopuksi turvautua viidakkoveitseen. Viimeisenä huomasin pienten teräväkärkisten saksien tarpeen, joten sellaiset on nyt pakko hankkia.  Lisäksi  noita liimakankaita kannattaa silittää kerralla vähän isompiin kankaisiin ja niitä voi sitten käyttää suoraan seuraavalla kerralla. Koukuttavaa ja ihanaa puuhaa!

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille! Maisy, Maisy, maisymaisymaisy,tittidididi.....