Heipparallaa! Vieläkö täällä joku käy kurkistelemassa, kun päivityksiä ei näy eikä kuulu? Nytkin vain pikapikaa koneella, sillä perhe jo odottelee autossa... Joitakin sadepäiviä on tullut vietettyä koneen äärellä, mutta tuotokset ovat lähteneet heti käyttöön ja kuvat ovat jääneet hätäkässä ottamatta. Meillä on jälleen suuren suuri ilo ja onni toivottaa suvun uutta jälkikasvua maailmaan ja niinpä ompelin eilen parit "mustikkahaalarit". Toiset pikkuruiselle serkkupojalle ja toiset ystävän tyttärelle. Aika hauskan näköiset tuossa vierekkäin pötkötellessään...
Jälleen kerran hairahduin ommellessani pönkimään kangaslaatikoita ja tämä käyttämätön kalakangas hyppäsi silmille. Toki se piti saada heti paidoiksi, sillä eihän kuosi enää syksyyn sovi. Palasta ompelin kaksi paitaa kalamiehille, pikkuveljelle ja isoimmalle serkkupojalle, molemmille samanlaiset.
Aloitin jo talvella neulomaan ystävälleni piristykseksi näitä palmikkosukkia, mutta niinpä ne valmistuivat vasta viime viikolla. Malli on Novitan sukkalehdestä, mutta vahvistetulla kantapäällä. Toivottavasti ne piristävät vielä näin kuukausien päästäkin... Insinöörin mielestä oli kyllä hieman vinoilun makua kutoa sukkia kipsijalkaiselle, mutta nythän se kipsikin on jo menneen talven lumia.
Nämä ovat sitä kauniin vihreää seiskaveikkaa, kuten kuvasta näkyy...
Sen verran kesäkuulumisia, että vauhtia on riittänyt ja ihania kesäpäiviä on eletty sateesta huolimatta. Meille on ihanien ystävien lisäksi tehnyt kortteerinsa myös kutsumattomat kesävieraat. Tuttavamme rapistelevat kuin hiiret, pörisevät kuin purkkiin teljetyt ampiaiset ja kakkivat kuin linnut, joten kesävieraiden henkilöllisyys on vielä selvittämättä. Näille tyypeille laitetaan kuitenkin lappu luukulle, jos vielä syksymmällä palaavat samoille kulmille.
Aurinkoa ja iloa päivääsi! Kiitos vierailustasi!
