24.10.2012

Jämät hyötykäyttöön

Täällä on rouva kuluttanut ylimääräiset vapaahetkensä juosta jolkottaen, joten käsityöt ovat jääneet tälläisiin pieniin jämätöihin. Löysin inspiroivasta Muita ihania-blogista jämälankapipon ohjeen ja päräytin pipon Pikkuveljelle. Jämälankavarastot ovat ehtymättömät ja niinpä samalla kerralla syntyivät sukat kaveriksi pipolle. Kiitos ohjeesta, tykkään piposta tosi paljon!








Jämistä syntyivät myös nämä kaulurit, joissa sisäpinta on fleegeä ja takana tarrakiinnitys. Nämä pääsivät heti käyttöön, sillä viima on viime päivinä purrut kurjasti avonaisista kauluksista. Täydellinen keksintö meille, sillä tähän mennessä vain buffit ovat kelvanneet tarkoille neideille.


 



Ihastuin tuohon jämälankapipoon niin kovasti, että ostin itselleni kolme kerää isoveljeä syksyn ihanissa väreissä. Eikös se niin mene...

Maanantaina oli syksyn ensimmäinen päivä, kun ei tarvinnut lapsia patistella ulos. Lumi sai kuin taikaiskusta kumpparit jalkaan ja ensimmäinen vaahtosammuttimen kokoinen lumiukko valmistui. Huomenna pitäisi kai tulla lisää lunta ja pakkasen puraista, joten tämä rouva saisi kyllä ottaa puikot kauniiseen käteen ja ihan tosissaan ryhtyä kutomishommiin. Villasukkaa, lapasta ja pipoa tarvittaisiin, mutta juuri silloin ei huvita kun olisi pakko...

Kirpakkaa loppuviikkoa sinulle!

14.10.2012

Sunnuntaita

Tänään pääsimme nauttimaan kummipojan ja pikkusiskonsa syntymäpäivähulinasta. 5-vuotiaalle neitoselle ompelin takin samalla tyylillä kuin aiemmatkin. Päällä vahvaa puuvillaa, sisällä fleegeä. Sovittelin kanttausten väliin vähän pitsiä ja mietiskelin muitakin hempeitä yksityiskohtia, mutta aina tylsä ääni muistutti "keep it simple". Syntyi takki ilman krumeluureja, mutta tokihan siihen voi lisätä vaikka pitsisomisteisen heijastimen. Mallina on meidän keskimmäinen, samankokoinen tytön tylleröinen.





Rouvalla ei tänäänkään ollut mitään päälle puettavaa ja niinpä piti huristella juhliin uusi paita. Kangas on keväällä haalittua Marimekon trikoota. En alunperin ollut ihan varma tykkäänkö tästä väristä ja pyörittelin kangasta pitkään käsissäni. Väri on todella raikas, kuvissa jälleen vähän hailakka. Kaava on taas se sama vanha tuttu pidennetyillä hihoilla. Näin kuvista katsottuna olisi aiheellista kaivella silitysrauta esiin tästä kaaoksesta... Helmet pujottelin edellisille kummilapsen syntymäpäiville. Kauniit puolukan punaiset helmet hyppäsivät ostoskoriin Tiimarista. Ei ollut mitään mahdollisuuksia vastustella, väri on täydellinen.






Olen viime päivinä ihmetellyt yhtenään, onko ollut ompeluelämää ennen saumuria. Pitihän sitä useampi vuosi ihmetellä ja hunteerata. Jos sinä mietit saumurin hankkimista, kannustan erittäin kovasti. Se on nopea, helppo ja lopputulos siisti ja kestävä. Olen erittäin ihastunut tuohon vanhaan jo elämää nähneeseen uuteen ystävääni.

Tässä vihdoin se punahilkka-kuosinen huppari Esikoiselle. Vetoketju taipui viimeinkin ompelijan tahtoon. Huppari valmistui jo pari viikkoa sitten, mutta pääsi kuviin vasta nyt, sillä se on ollut jatkuvasti käytössä tai pyykkinarulla. Neiti valitsi itse huppuun mustapohjaisen pallokankaan ja mustan vetoketjun ja resorit. Tähän kaava on uusimmasta Ottobresta, se kapea hupparimalli.





Viime viikot on ollut sellaista arkihuisketta, että hyvä kun on kyydissä pysytty. Kaikula laitettiin eilen haikeina talviteloille. Tyhjättiin uimalelut, vedettiin laituri kuiville ja kannettiin kesäkalusteet katon alle. Kohtahan toki tulee luistelu- ja hiihtokelit, makkaranpaistoretket ja muut talviriemut. Hädin tuskin maltan pitää monot vielä komerossa... Seuraavalta viikolta toivon vähän enemmän aikaa käsitöille, jotta keskeneräisistä töistä tulisi jotain valmistakin.

Lämpimästi tervetuloa uusille kirjautuneille lukijoille! Reippaan raikasta pakkasyötä kohti mennään, mukavan rapsakkaa alkuviikkoa ja palataan toivottavasti pian!