29.12.2011

Rikoopläjäys

Joulu on taas eletty ja nautittu, mutta lasten kanssa lomailu onneksi vielä jatkuu. Laittelen tässä ehtiessäni kuvia pukinkontin täytteistä, joista ensimmäisenä läjä valmistuneita trikoovaatteita. Pikkumiehille mietin pitkään sopivaa pakettia ja monista vaihtoehdoista päädyin aina uudelleen näihin sepaluskalsareihin kokoa 92cm, joihin kaava on Ottobressa 6/11. Nämä miehet eivät vielä sepalusta tarvitse, mutta kaava oli niin suloinen etten voinut vastustaa. Molempiin saman Ottobren Villi viikinki-kaavalla kalsaripaidat.






Kummitytöille ompelin pitkät yöpaidat, joiden helmoihin voi kietaista pienet varpaat nukkumaan mennessä. Toiselle neidille lähti myös tunika ja toiselle papan tekemään nuken sänkyyn petivaatteet. Näin värikkäissä lakanoissa ei tylsiä unia näe. Tyynyn puolet ovat eri väriset, joten pikkuemäntä voi tarpeen mukaan vaihdella värimaailmaa.






Tänä vuonna kummeista muistettiin kummisetiä. Lapset saivat kangasvärejä ja vapaat kädet toteuttaa  tyynyliinat. Yksi kummi jäi vielä ilman, joten innokkaat taiteilijat saavat vielä toteuttaa itseään. Aivan omilla visioilla tekivät ja täytyy myöntää, että hauskoja näistä tuli. Hyv-vää yötä teksti aiheutti huutoa ja kiukkua, mutta onneksi konsti löytyi ja kukkia kasvoi liinaan lisää. Se on ihan hyvä, ettei äiti ole aina välissä säätämässä...

23.12.2011


Bataatti kavereineen kypsyy kerman kera uunissa, kuusta odotellaan sisälle, ompelukone on päässyt pitkään odotetulle lomalle, tytöt askartelevat paperista väkkärätähtiä... joulurauha on laskeutunut meillekin! Kaikula vaipuu jouluhorrokseen ja palaa joululahjojen päivitykseen pyhien jälkeen. Kohti suklaaähkyä ystävät!



Tunnelmallista Joulua kaikille Kaikulan lukijoille 
ja kiitos mukana matkaamisesta!



16.12.2011

Pirteät tunikat

Aina sama juttu. Myös tänä vuonna arvioin joulun tulevan hitaammin kuin mitä almanakka näyttää. Omituista, mutta sama tuttu kiirus lahjojen kanssa häiritsee sisäistä joulurauhaani kuten ennenkin.
Kuvittelin jonain heikkona hetkenä tekeväni molemmille tytöille päiväpeitot, mutta haaveeksi jäi. Pikkusiskon joululahjan pelasti ihana kangaslöytö Vesalta, symppis pöllökangas ja kauniin punainen maatuskakangas. Olen näitä puuvillatunikoita ommellut vuosien saatossa reilun pinon ja ovat olleet tytöille aina mieleisiä. Kesällä menevät niineen, talvella alle vaan trikoopaita ja sukkikset. Kaava on muokkautunut Suuren käsityölehden kaavasta vuosien takaa. Pilkkukankaista turkoosi Iinulta ja vihreä Metsolasta.














Toisaalta kiire ja hoppu on aika tuttu ja turvallinen tunne. Uuden vuoden lupauksena voisin yrittää jälleen taltuttaa kiirettä ja olla ajoissa liikkeellä. Parempikin perintö lapsille voisi olla kuin ainainen "viime tinka".

Onneksi jouluhössötys on kohta ohi ja koittaa kiireettömän oleskelun ja tunnelmoinnin aika. Sitä meidän perhe odottaa.

5.12.2011

Päiväpeitto

Hys, hys, joulusalaisuuksia... Sain juuri valmiiksi yhden isomman lahjaprojektin, nimittäin päiväpeiton esikoiselle. Jostain syystä Isosisko on jo pitkään kysellyt päiväpeittoa, vaikkei raukka sellaista ole käytössä pahemmin nähnytkään. Toivottavasti tässä sanonta "omena ei kauas puusta putoa, ellei tajua itse hypätä", pitää paikkansa ja neitonen hyppää ja oppii petaamaan sänkynsä. Näin äiti toivoo...








Tilkut ovat kaappien kätköistä, sisällä ohut vanulevy ja taustana keltainen lakanakangas mummilan lakanakaapista. Tykkään tästä kovasti, tuli pirteä väriläiskä lastenhuoneeseen, joka sekin on aika...pirteä?