Tämä päivitys on ollut vähän pitkissä kantimissa. On tahtonut olla tuota puuhaa monenmoista viime aikoina. Tulossa on erittäin laadukkaita kuvia tässä menneinä viikkoina valmistuneista ompeluista. Päivityksen lopussa paljastuu mitä syntyi Kestovaippakaupan sammakkotrikoosta ja anopin vanhasta kevyttoppatakista.
Leikkelin taannoin vanhoja kankaita loppuun ja niistä syntyi muutamia kokoelmapaitoja omalle väelle. Erityisesti Pikkuveljelle uudet paidat tulevat tarpeeseen, sillä kostea syksy on saanut pojan kasvamaan kuin kanttarellin ikään.
Lasten serkkutytölle lähti junakyydillä tervehdykseksi huppumekko ja raitaleggarit. Kaava mekkoon on Ottobresta, mutta jätin etuosan halkion pois ja laajensin pääntietä. Tähän leikkaantuivat viimeiset palat ihanaa Siiriä&Myyryä Paapiilta. Isosisko innostui mallista ja tilasi itselleen samanlaisen. Siitä tulee kuulemma sinivalkoraidallinen punaisilla kanteilla. Katsotaan kauanko ilmestyminen tälle ruudulle kestää...
Kummitytölle veimme synttärilahjaksi tunikan ja yöpuvun. Tunikan suhteen oli toiveissa jotain keltaista ja minusta tämä kaikessa kirjavuudessaan sopii kuin nenä pään tuolle touhukkaalle nelivuotiaalle sankarille. Äidin migreenistä olen kyllä vähän huolissani?
Seuraavat kuvat olisi voinut jättää lisäämättä, mutta jääköön kaikessa komeudessaan arkistoihin. Kestovaippakaupan joustocollarista ompelin poltetun oranssin imetyspaidan erään valmishupparin pohjalta. Tämä collari on kyllä niin huippua, ettei mikään määrä hehkutusta riitä! Toinen imetyspaita on kasattu tilkuista ja kaavana Jokatyypin kaavakirjan raglan. Lupasin itselleni etten käytä tätä julkisesti, mutta niinpä vaan rouva on nähty tässä hiimailemassa. No täällä maalla nyt menköön vähän kirjavammatkin kyhäelmät. Kuvat on ottanut vastahankainen esikoiseni, jolla olisi ollut kuvaushetkellä jotain tähdellisempääkin tekemistä.
Tässä sitten viimein lopputulos anopin takista ja sammakkokankaasta yhdistettynä Kestovaippakaupan petrooliin joustocollariin ja oranssin apilatrikoon jämiin. Syntyi kevyttoppatakki Pikkuveljelle, jonka mielestä takki on "inana"! Kuvat huipentavat tämän laadukkaan kuvakollaasin. Takin helma on tosiaan ihan tasalaatuinen kummankin puolen vaikka kuvissa näyttää kadonneen oikealta puolelta. Nyt vain jännätään miten trikookangas kestää pienen miehen menossa. Toki tällä takilla on tarkoitus lähinnä autoilla eikä keittää taikasoppaa pihan yrteistä ja kuravellistä. Ainakin äiti ajatteli niin...
Selässä heijastin ja jalassa tietysti kumpparit, sillä ne ovat liimautuneet mieheen kiinni.
Vihdoinkin kuvat koneella, huh huh ja nyt kohti huomista. Kiitos ja moi!