Syystäydennys

Viime päivinä olen urakoinut lasten tilaamia paitoja. Siiristä&Myyrystä sai vielä palat Pikkuveljen paitaan, hihoissa Noshin raitaribbiä. Keltaisen sävy on aivan ihana ja paidasta tuli kyllä aika herkullinen. Keltaisesta raidasta riitti vielä body Pikkuriikille ja kaveriksi pöksyt Noshin savenharmaasta pallokankaasta. Tämä palloinen oli kyllä laadultaan pettymys, sillä se meni nukkaiseksi jo ensimmäisessä pesussa.

Pikkusisko sai valita itselleen paitakankaan ja mallin. Kankaaksi hän valitsi Noshin merenneitoa ja kaavana uusimman Ottobren tunikamekko pitkillä kapeilla hihoilla. En ollut kankaasta yhtä vuorenvarma kuin tyttäreni, mutta on kyllä mekko käyttäjänsä näköinen. Vaaleansininen ja pinkki käyvät ihanasti tällaiselle vaaleahiuksiselle suomineidolle.

Isosiskon vaatekaapissa tuntuu olevan jatkuvasti muutaman käyttöpaidan mentävä tyhjä aukko. Hän halusi itselleen siilikuosia ja ehdinpäs ommella vielä ennen talvihorrosta. Lörppäkauluspaitaan löytyi kangas paikallisesta kangaskaupasta ja väri on kaunis suklaanruskea. Näiden kaveriksi vielä värisuora Hopsis-leggareita. Mustat ovat ohutta collegea ja muut sitä kuuluisaa Kestovaippakaupan joustocollaria vertaansa vailla. Tästä on tullut neidin lempimalli ja näitä on nyt kierroksessa viidet, niin ei tarvitse kouluaamuisin kiristellä hampaita.

Seuraava haaste olisi ommella jotain Insinöörille. Tulossa on isänpäivä, syntymäpäivä sekä joulu, joten josko saisin aikaan jotain pakettiin kääräistävää. Kuulen aina välillä huumorilla höystettyä mutinaa siitä, että kaikille muille ommellaan paitsi hänelle. Syystä tietysti jupisee, sillä näiden vuosien aikana olen ommellut rakkaalleni tasan yhden pipon. Noloa! Nyt on kuitenkin kankaat kaapissa odottamassa, joten seuraavaksi mallia etsimään.  Katsotaan, miten rojektissa käy.