29.8.2012

Täydennyksiä


Edellispäivänä oli oikein antoisa sadepäivä ompeluun. Päivän ommeltuani olenkin sitten siivoillut apureiden sotkuja seuraavat päivät. Yllättävän paljon ehtii ympärillä tapahtua, kun keskittyy ompeluun enemmän kuin assistenttien puuhiin. Ensimmäisenä syntyi uusimman Ottobren kaavalla kummipojalle tämä "ilmapallo"-paita. En vaivautunut lukemaan ohjetta, mutta epäilen että niistä olisi saanut vinkkiä miten tuo vetoketju olisi ollut järkevää ommella. Väriyhdistelmä on mielestäni raikas ja oli saajakin paidastaan mielissään.





Pikkuveljelle syntyi leijonapaita ja lökärihousut velourista. Jalkani notkahtivat me&i-kutsuilla kirkkaankeltaisen omenabodyn kohdalla ja niinpä se matkasi meille. Olisin kovasti halunnut myös ne settiin kuuluvat lökäpöksyt, muttei antanut kukkaro periksi. Niinpä ompelin jotain sinne päin, mutta pitkillä resoreilla niin kuin tässä taannoin Ottobressä ne hauskat raidalliset tyttöjen pöksyt. Ihan hauskat tuli näistäkin. Lisäksi sain vihdoin viimeisteltyä Pikkuveljelle hihattoman vuoritetun hupparin Metsolan joustiksesta. Siitä tuli niin mieleinen, ettei saisi riisua ollenkaan. Luulenpa, että käyttöä piisaa talvellakin pitkähihaisten päällä.








Laatukuvia Isosiskon uusista legginsseistä ja loppukesällä valmistuneista perustunikoista. Kirjava sienikangas on Myllymuksuilta ja pallotrikoo Marimekosta. Mustiin leggareihin tikkailin kiinni valmiin Hello Kittyn, sillä toiset samanmoiset odottavat vielä paloina pöydällä. Lopuksi vielä kuva Pikkusiskon kesällä valmistuneesta norsupaidasta. Tässä on kyllä kangaslaatu kohdallaan eikä ole pesuista mennyt miksikään.








Vielä vaatii vähän legginssien ompeluita, että saadaan joka aamuiset kiukut vääristä housuista aisoihin. Onpahan ainakin varaa valita, eikä ole mahdollista että "superinnokas" pyykinpesijä olisi tunkenut kaikki mahdolliset housut kerralla koneeseen. Se on tuo vanhimman osa, että aina on puutetta vaatteista. Jos itsekin tuskailee harva se viikko sopivien vaatteiden puutetta, ei helpotusta ole vielä vuosikymmeniin odotettavissa.

Kiitos teille, jotka jaksatte kirjoitella kommentteja! Olen niistä kovin onnellinen ja iloinen, vaikken koskaan saa vastauksia aikaiseksi. Yrittänytkin olen. Ihania syyspäiviä kaikille!

ps. Alkaahan ne hiukset jo olla aika pitkät, apteekin tätikin luuli viime viikolla tytöksi...

26.8.2012

Sisäsiisti

Olen ehdottomasti syksyihminen ja aloitan näin kesän väistyessä aina monenmoisia projekteja. Pari viikkoa sitten keksin siivota talon katosta lattiaan, käydä kaikki kaapit läpi ja pusseittain romua lähtikin Konttiin. Nyt on rupeama loppusuoralla ja on mukava aloittaa syksyn ompelujen suunnittelu. Ikävä kyllä lapsiperheessä siisteys ei ole mikään pysyvä olotila vaan kaaos pääsee aina valloilleen samantien siivouksesta huolimatta. Mutta "sisäinen siisteys" pysyy kuitenkin jonkin aikaa ja on kivaa, kun asioilla on ainakin olemassa paikkansa. Siivouksessa saivat tuuletusta myös puuvillakankaat ja tuhosinkin niitä oikein urakalla. Tein Isosiskon synttäreille viirinauhan ja sitten niitä syntyikin muutama. Hempeät vaaleanpunasävyiset nauhat löysivätkin jo uudet kodit, ,mutta tässä pari kuvaa muista. Yhteensä nauhoja syntyi 9 ja kolmioita niissä on 8-11.








Näille lopuillekin taitaa löytyä paikkansa kummilapsien ja syksyn pienten synttärisankarien kotoa. Taas hyvä osoitus siitä, miten välillä pääsee tuo mopo karkaamaan käsistä. Luojan kiitos omat addiktioni ovat urheilu ja käsityöt, sillä niissä ei ole vaarallista, vaikka välillä vähän keulisikin...

Sormet syyhyävät ompeluiden pariin, mutta projekti kerrallaan...

13.8.2012

Morsiusneito

Kauniina heinäkuisena lauantaina tepasteli jännittynyt kolmikko morsiustyttöjä pitkin kirkon käytävää. Vanhin oli ilmoittanut tomerasti haluavansa mekon kaupasta, mutta niin vain kävi, ettei sopivaa löytynyt ja viime tinkaan äiti ommella pyöräytti kevään Ottobresta juhlamekon. Sopiva kermanvärinen kirjailtu kangas löytyi paikallisesta kangaskaupasta ja niinpä saatiin morsiusneito valmiiksi tehtävään vaikka pieni kiire tulikin. Mekko on kokonaan vuoritettu ja yläosassa on lisäksi tukikangas kauttaaltaan. Olkaimet oli mallissa tehty yksinkertaisesta kankaasta ja rullapäärmätty reunoistaan. Meillä ei rullapäärmäillä, joten kangasta on vähän reilummin ja se on ommeltu "putkilona" paikalleen. Kankaan kaunis väri ja kirjailu ei oikein pääse kuvissa oikeuksiinsa, mutta näillä mennään tänään.







Hyvin heiluivat helmat... Pitkästi on taas tullut taukoa päivittelyssä, mutta toki täällä on aina välillä kone hurraillut ja puikot kilisseet. Trikoopläjäys on kesän ajalta tulossa, mutta odottaa kuvausta ja päivittelyä. Viimeisimpänä valmistui tämä haalari ristiäislahjaksi tädin pienelle nuppuselle. Kangas sitä ihanaa Metsolan pallojoustista ja kaava oma. Vetoketjuun kokeilin uusimman Ottobren jumpsuitin mukaista resorireunaa. Siitä tuli kyllä siistimmän näköinen ja kiva tehoste. Resorit on käännetty kaksinkerroin, joten niistä tulee lisää kasvuvaraa.





Viilenevät illat saavat aikaan pakonomaisen villalankojen pyörittelyn ja suunnittelun. Mistähän aloittaisi, sillä ainakin villasukkien rintamalla olisi työnsarkaa. Keltainen kelokin odottaa muuttumista villatakiksi Pikkuveljelle, mutta katsellaan mihin aika tässä arjen hyörinässä riittää.

Ipanapa laulaa meillä autossa kiireisestä hiirestä... "en meinaa ennättää leijaani mä lennättää, enkä ehtiä haravoimaan lehtiä, en meinaa joutaa järven yli soutaa, ehdi en lauloi hiiri kiireinen..." Miten kuulostaakin niin tutulta? Mukavaa alkanutta viikkoa ja kiitos piipahduksesta Kaikulassa!