Tässä jotakin pientä, mitä on tullut kesän aikana ommeltua tai viimeisteltyä. Kohta sitten syysvaatteiden kimppuun. Onkin jo tullut vieroistusoireita, kun koneet ovat kotona. Levottomuutta ja käsien tärinää, puhumattakaan jatkuvasta kankaiden pyörimisestä mielessä ja mikä pahinta, jopa unissa.
Tämä hepo matkasi serkkutytön mukana Itä-Suomeen. Villasukan olin joskus aikoinaan kutonut äidilleen. Paria sille ei koskaan valmistunut, koska jämälangat uhkasivat loppua. Nyt villasukka sai uuden elämän ratsuna ja on varmasti paljon onnellisempi kuin levätessään yksin laatikossa.
Kesälätsiä olen ommellut muutamia. Nämä kaksi vietiin serkuksille syntymäpäivälahjana. Kiitos mukavista kemuista!
Sitten helteiseen keliin vallan tarpeellisia villasukkia, joita on kudottu raita kerrallaan pitkin kevättä ja kesää. Illat alkavat kyllä viiletä jo mukavasti ainakin tällä tontilla, joten saunan jälkeen voi jo pujottaa jalkaansa villaista. Seuraavan kerran ne voikin sitten riisua ensi vuoden toukokuussa.
Kaikki sukat viimeisiä lukuunottamatta on kudottu saajan toiveiden mukaisesti. Musta-puna-valkoiset ovat erään urheiluseuran kantamat värit ja nämä on luvattu joululahjaksi. Siis viime jouluksi. Tietysti. Vihreä-ruskeat olivat Isosiskon toiveena ja raidalliset päätyivät Pikkusiskon valitsemilla väreillä veljelle hiukan naftin kokonsa vuoksi. Pienimmälle kudoin sukat Tampereen messuilta ostetusta huiman kauniista liukuvärjätystä langasta, jonka vyötteen jo tietysti hävitin. Pikkusisko jäi siis vielä ilman, joten seuraavia sukkia odotellaan jo...
Rakastan syksyä, joten toivotan uuden ajanjakson avosylin tervetulleeksi. Haikeaa on kuitenkin muuttaa jälleen kotiin, kun on koko kesä nautittu rantaelosta. Ahdistusta helpottaa vihdoin valmistuva kattoprojekti ja ne ompelukoneet, jotka pölyisinä odottavat kotona. Ehkä sittenkin on jo aika...
Kadehdin kaikkia, jotka osaavat näitä ihania villasukkia neuloa tosta noin vaan. Kauniit värit kaikissa sukissa! Hienot on lätsätkin, hellepäiville omiaan.
VastaaPoista