Uusimmasta Ottobresta on tullut kokeiltua jo montaa kaavaa. Dinosaur-hupparin ompelin kummipojalle syntymäpäivälahjaksi. Tämä huppumalli on kolkutellut jo pidemmän aikaa ja niinpä kokeilin samanlaista myös itselleni. Ullakon aarre joustocollege on Hannan Kankaalta ja hihojen raitaneulos Majapuulta. Tykkään kankaan kuosista paljon, on pienelle miehelle juuri sopivan hurja. Idea kokoleveään kengurutaskuun on Ommellinen-blogista, joka inspiroi kerta toisensa jälkeen, kiitos!
Itselleni ompelin hupparin siis samalla idealla, pohjana vanha Jokatyypin kaavakirjan perusraglan. Olen myös niitä 90-luvun lopulla oman katon alle muuttaneita nuoria, joiden kodissa vallitsi sinisten sävyjen sekamelska. Sinisen pöytäliinan päällä oli sininen kynttilänjalka ja sinisiä servettejä sinisessä kulhossa. Apua, näin kauan on kestänyt toipua kyseiseen väriin ähkyyntymisestä, mutta nyt se näyttää taas hyvältä. Hupparin kangas on Neenuskalta ja on aivan mahtavan värinen. Kaunis jäänsininen ei näissä kuvissa kylläkään pääse oikeuksiinsa. Nyt olen päässyt ompelemaan kaikenvärisiä appelsiineja ja innolla odottelen Emmin uusia kuoseja. Taskujen kanttauksissa käytin valkoista terettä resorin alla. Tämän kokoiseen pussiin mahtuu yhden äitikengurun romut hyvinkin.
Kummipojalle ompelin myös kesäsetin. Kaavat ovat siitä viime kesäisestä Ottobresta, jota en tarvinnut. Lainailen kuitenkin tasaisesti ystävältäni, sillä siitä löytyikin muutama hyvä luottokaava. Näin jälleen kerran. Muitakin lahjoja on tullut viime aikoina ommeltua. Kahdelle pienelle neidolle syntymäpäivälahjat, Panda-huppari Mussukoiden kukkajoustiksesta ja Giant Apple trikoomekko uusimmasta Ottobresta Pehemiän kukkatrikoosta.
Kävelin yhtenä päivänä vaatekaappini ohi ja tulin katselleeksi pinoa neuleita, joita en ole pukenut päälleni ainakaan kahteen vuoteen enkä tule pukemaankaan. Tempaisin yhden valkoisen hyllystä ja leikkelin atomeiksi ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Siitä muotoutui me&i svetaritakin kaavalla Isosiskolle neuletakki. Vähän reilun kokoinen ja vähän homssuinen, ehkä jopa "anskumainen", mutta huippumieleinen. Sitä on pidetty sekä sisällä että ulkona ja vaikka on valkoinen väriltään, ei tarvitse yhtään säästellä kun on jo toista kierrosta käytössä. Tätä pitäisi tehdä useammin ja ideoitakin olisi jo monta.
Kuvissa siis paidan nykyinen ja entinen olomuoto. Saumuroin saumat kahteen kertaan, mutta epäilen, että yksikin kerta olisi riittänyt. Vanhan vaatteen uusi elämä saa aina jotenkin aivan erityisen hyvälle tuulelle! Mukava pino olisi valmista vaatetta kuvaamatta, mutta pienimmät ovat niin kipeitä ja räkäisiä, ettei toisia voi rääkätä kuvia räpsimällä. Eiköhän se tästä.
Aurinkoa loskan keskelle ja iloa raekuuroihin! Kesää kohti.
Hienoja huppareita! Saman sukupolven edustajana nauratti sinisähky. Niin tuttua! Meillä oli jopa sininen olohuoneen seinä yhdeessä huushollissa, huhhuh.
VastaaPoistaKiitos Elviira! Oli se uskomattoman sinistä aikaa... Muistelin juuri, miten keräilin sinisiä viinipullojakin kirjahyllyn päälle ja Kreikasta tuotiin taivaansinisiä savisia teemukeja. Ihanaa aikaa, mutta ähky jäi.
VastaaPoistaKiitos! Kummipoika on niin ihastunut huppariinsa, että viime yönä piti se päälläkin nukkua. Vaikka oikea osoite olisi ollut pesukone sille paidalle. Tosi monet täällä nähdyissä ovat tulleet meille. Kiitos kaikista! Kaikki tosi pidettyjä, tykättyjä! Huppari nuorimmaisen päällä on niin söpö. Teet mukavia ja kauniita juttuja. Kiitokset täällä ovat jääneet, kun puhelimella kommentointi mulla aina takkuaa. Toivottavasti räkätauti alkaisi joskus jo hellittään teillä.
VastaaPoistaTack, tack! Ihana juttu, että hupparista tuli mieleinen. Se lämmittää mieltä kovasti. Oon tänään urakoinut kesähousuja uusimman Ottobren pyllyhousukaavalla. Aikas hauska. Siihen saa ujutettua mukavasti tilkkuja. Odotan aamua, että pääsen sovittamaan miltä ne näyttävät Pienimmän päällä.
VastaaPoista