Pöydän tyhjennys

Viikko on jo vierähtänyt mökkeillessä, mutta aina kotona piipahdellessa olen yrittänyt raivata tilaa ompelupöydälle. Yhtenä iltana vein koneen jopa mökille ja hurauttelin aurinkoisessa illassa muutaman jutun valmiiksi. Olipa ihanaa! Nyt saa kone pysyä kuitenkin kotona, ettei mene kesä ohi ommellessa.

Pikkusiskolle valmistui Metsolan raikkaasta joustiksesta hihaton huppari, samalla Ottobren kaavalla kuin aikaisempikin. Huppari on kokonaan vuoritettu valkoisella trikoolla ja sen valmistumista odotettiin hartaasti.

Itselle  syntyi perustoppi, sillä samalla vanhalla kaavalla. Toimii! Isosiskolle ompelin Marimekon ohuesta trikoosta kesäyöpaidan lyhyillä hihoilla. Sitäkin on odotettu ja tulee varmasti tarpeeseen kun kesäyöt lämpenevät.

Tämä kolmikko on syntynyt jo aiemmin, ovat vain raukat jääneet aina kuvauksista ulos. Ottobren Papanalla ommeltuja 62cm paitoja kankaiden lopuista. Kone ei suostu kääntämään kuvaa, joten könöttäköön sitten kyljellään. Ristiäislahjaksi tädin pienelle Kirppuselle viemme sydänvelourista ompelemani haalarin, johon kaava on oma. Lisäksi pikkuinen saa trikoopeiton, joka on apinaa kummaltakin puolelta ja kantattu resorilla. Tästä tuli kyllä hauska, toimiva ja ennen kaikkea nopea toteutettava.

Nuorimmainen oli ilman ulkohousuja ja tartuin ihanan Taikutti-blogin ideaa kierrättää vanhat farkut.
Tuon meidän ripakintun kanssa on ongelma löytää istuvia ja tarpeeksi kapeita farkkuja, joten piirsin jo lyhyeksi käyneistä housuista leveyden ja lisäsin reilusti pituutta sekä ylös ja alas paksua resoria. Materiaaliksi valikoituivat äidin vaatekaapista ne epäsopivimmat farkut ja sivusauman jätin paikalleen. Näillä on rohea tehdä hiekkahommia ja saapastella.

Miten kävi? Tyhjenikö pöytä? No ei tietenkään tyhjentynyt, kasa vain muutti muotoaan ja ehkä hiukan litistyi... Kohta se on taas yhtä korkea kuin ennenkin, onneksi! Kiitos mukavista kommenteista Riine-mekkoon liittyen!

Nyt pitäisi pakata ja siivota, joten ehkäpä taas valmistuu jotakin tuiki tarpeellista ompelurintamalla... Aurinkoista viikonloppua juuri sinulle!

Riine

Myös meille on kotiutunut Mekkotehtaan kaunis ja inspiroiva kaavakirja! Siitä pääsi ensimmäisenä kokeiluun Riine, joka lähti kummitytölle syntymäpäivälahjaksi. Epäröin kauan kankaiden kanssa ja mietiskelin niiden yhdistämistä. Päätin kuitenkin rohkaistua ja toteuttaa "raikkaan" yhdistelmän ja olen kyllä lopputulokseen tyytyväinen. Omppu ja pallokangas ovat Metsolasta, kukkakankaan koti on Michas Stoffecke.

Lisäsin helmaosaan pituutta 5cm ja tereet ovat valkoista vinonauhaa. Pikkusisko toimi mallina ja ainakin hänelle mekko jäi selkäpuolelta juuri sen verran löysäksi, että laitan seuraavaan mekkoon nepparit. Kaavassa riittää mittaa pieneen päällekkäisyyteen. Toisen muutoksen tein kädenteihin. Pienillä saumavaroilla toteutettuna saumat jäivät näkymään sivusta, joten käänsin ne vielä sisäpuolelle ja tikkasin. Seuraavalla kerralla täytyy jättää vähän reilummat saumavarat kädenteiden ympärille, jotta ne saa kokonaan käännettyä näkymättömiin.

Silitysrautaa olisi helma vähän kaivannut ennen kuvausta, mutta ulos oli rynnättävä kun aurinko vähän pilkisteli. Seuraava Mekkotehtaan mekko odottaa jo leikattuna ompelua... Leppoisaa loppuviikkoa ja kiitos vierailusta Kaikulassa! Tervetuloa uusille kirjautuneille lukijoille ja kaikille muillekin kävijöille!

Kotona

Kesäisiä terveisiä Välimeren rannoilta! Nyt on viikon leppoisa lököloma Sisilian auringon alla ohi ja jauhelihakastike porisee hellalla. Vielä olisi ihan pari päivää voinut nauttia valmiista ruokapöydästä, auringosta ja lämpimästä merituulesta. Onneksi mieli on täynnä ihania muistoja, vaikka arkeen paluu aina hiukan kirpaiseekin. Ennen lomaa piti vielä päivittää viimeiset ompelukset, mutta niinhän se meidän perheen aikatauluilla jäi.

Isosiskolle valmistui kolme perusmekkoa omalla kaavalla ja tietysti itse tarkkaan valituista kankaista. Pilvi- ja sirkuskankaasta ompelin myös pipot, joille tuntuu edelleen olevan käyttöä. Hilcon ihanan pehmoiset vihreät trikoot ovat Fabriinasta ja niistä syntyi hamelegginssit sekä Pikkuveljelle oiva kesäasu. Shortsien lahkeet kanttasin paidan raitatrikoolla ja toimii ihan mukavasti.

Tässä vielä muutamia kuvia jo aikaisemmin keväällä ompelemistani kesävaatteista käytössä. Yritin ehtiä ennen jäätelötahroja, mutta läheskään aina en ehtinyt. Mekkoja ja t-paitoja saa kyllä kesällä olla vino pino, jos haluaa lasten kulkevan jokseenkin puhtaissa vaatteissa. Näin ainakin meillä.

Nyt odotellaan seuraavaa lämmintä jaksoa ja aurinkoa tänne kotimaahan. Sillä aikaa pitäisi tyhjennellä ompelupöytää kesää varten. Hyvältä maistuu perunamuusi ja jauhelihakastike...

Kesämiehelle

Olen liian monta kertaa jahkaillut kangastilausten kanssa ja jäänyt lemppariani vaille. Tällä kertaa näin ei päässyt käymään. On asioita, jotka iskevät kuin halolla päähän, kuten tämä Metsolan ihana pallojoustis. Namskis. Ensimmäisenä siitä syntyi nimpparilahja kummipojalle, kaava suoraan tuoreimmasta Ottobresta, vetoketjulla höystettynä ja kokonaan trikoolla vuorattuna. Tilauksia samanlaisesta sain heti kolme, nuorin ei meinannut luopua liivistä koesovitusten jälkeen ollenkaan ja tytöille tietysti kanssa.

Hihaton huppari on ajatuksissani puuttuva vaatekappale ainakin meidän lasten kesävaatevarastosta. Näen kummipojan hupparissaan viilettämässä rantaan sellaisena kesäaamuna, jolloin yöllinen sade on viilentänyt luonnon, mutta aurinko lupaa kuitenkin kuumaa päivää. Näen myös päivästä väsyneen ja hiukan viluisen uimarin, joka hupparissaan mutustaa makkaraa saunan terassilla. Sekä pienen miehen veneen kokassa matkalla kohti kotirantaa, kun päivän leikit on leikitty ja aurinko alkaa laskea. Niitä hetkiä, jolloin takki on liikaa, mutta hihaton huppari lämmittää mukavasti.

Malli lahjottiin jäätelöllä eikä tullut kuuloonkaan vaihtaa alle sopivampia vaatteita, joten näillä röyhelökauluksilla mennään. Olen viime päivinä surruutellut pinon trikoovaatetta kesäkelejä varten, mutta kuvaaminen on innokkaiden mannekiinien puutteesta jäänyt. Niin paljon on tullut ommeltua, että saumuria olen alkanut haikailla ihan toden teolla. Hyvät joustavat tikit on tuossa omassa koneessanikin, mutta auttamattoman hidashan tuo on. Vielä odottaa jokunen valmiiksi leikelty kangas ja sitten ne ikuisuus legginssit ja shortsit. Kohta voi siis kesä tulla!

Tyttöjen juttuja

Tähän aikaan illasta pitäisi jo olla unten mailla, mutta päätin siivousta vältelläkseni tehdä tämän hyvin tärkeän päivityksen. Luulenpa sotkun pysyvän paikallaan yön yli, joten uusi yritys aamulla. Tämä puuvillatunika syntyi lahjaksi pienelle tytölle. Pilkkukangas on Keski-Euroopan kangastilauksista ja ruudullinen tilkkulaatikosta. Sain jostain vision kokeilla tällaista pussittavaa taskua ja olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka hieman hiukset taas harmaantuivatkin. Se on mielestäni jopa kivemman näköinen kuin perinteinen litteä kaverinsa.

Tässä vielä 62cm setti pienelle tytölle. Paita on valmistunut jo aikaisemmin, housut sitä tuttua "city mousea" Ottobresta. Pyysin päivitykseen nasevaa loppukommenttia sohvalla jääkiekkoa seuraavalta puolisoltani ja tässä se nyt tulee. - Hyvää yötä!

Tytöillä on tyttöjen jutut ja insinööreillä insinöörien... Mukavaa viikon jatkoa!

Pikkuriikki

Viime kesänä oli vielä rauhallista viettää kesää rannalla. Aloitin jopa tämän peiton, kun oli pienen miehen unien aikaan mahdollisuutta istua, kutoa ja vahtia isompia uimareita. Nyt kaivoin peiton pitkästä aikaa esille ja tikuttelin sen valmiiksi tädin pienelle Pikkuriikille lämmikkeeksi. Peitto on kauttaaltaan seiskaveikkaa ja vain keltaista jouduin ostamaan lisää, muut kerän loput löytyivät lankakorista. Peitolle tuli kokoa n. 65cm kanttiaan ja se on kudottu nurkasta nurkkaan. Tarkoittaen, että joka rivin alussa lisätään yksi silmukka, kunnes päästään huipulle haluttuun leveyteen ja sitten lasketellaan loppuun neulomalla aina rivin alussa kaksi silmukkaa yhteen. Lisäykset on hyvä tehdä silmukan tai kahden päähän reunasta, niin tulee siistimpi. Lopuksi virkkasin pari kierrosta ympärille. Näin peitto pysyy Pikkuriikin menossa paremmin kuosissaan eikä venyä vanahda käytössä.

Kudoin vastaavan peiton Pikkuveljeä odottaessa ja sillä "terapiapeitolla" on ollut todella paljon käyttöä. Siihen tuli kudottua monta riviä synnytyspelkoa, jännitystä ja odotuksen onnea. Tähän kudoin lämpimiä ajatuksia, aurinkoa, kesätuulta, perhosia ja tädin iloa! Tulevana kesänä ei kudota peittoa eikä rauhallisia hetkiä ole tiedossa. Kävimme eilen rannassa siivoilemassa ja haistelemassa kevättä. Pikkuveli kävi heti sukelluksella hyisen kylmässä järvessä. Kutimet saavat levätä syksyyn...

Se on loppu

Kesä on loppu. Se on hyvä, sillä näin saa ompeluharrastuksen aina välillä lyömään leiville tai ainakin hitusen plussan puolelle. Ostin metrin ihanan raikasta kesäkangasta Ikasyrilta hintaan 23e. Siitä valmistui kesämekko Pikkusiskolle, haalari ja pipo Pikkuveljelle sekä 62cm t-paita. Vielä jäi kangasta yhteen t-paidan etukappaleeseen ja pieniä tilkkuja taskuihin. Lisäksi parit auringonkeltaiset legginssit tytöille ja yksi apilainen pipo. Kaapin perukoille ja laatikoihin kerääntyvät kankaanpalat ne tekevät harrastukselle hintaa, mutta kun saa koko kankaan käytettyä on onnistunut olo.

Hyvä mieli, kun kesä on loppu ja vielä parempi, että koko kesä on vielä edessä! Pianhan jo voi upottaa varpaat laiturilta veteen, kirmata tuoreella nurmella ja kärventyä kuumuudesta! Sitä ennen on vielä urakoitava lisää kesävaatteita, mutta sehän ei tunnetusti ole kovin vastenmielistä.