17.2.2011

Isoäidinneliöitä

Kevään Novitassa oli hauskoja ohjeita isoäidinneliöistä, joten sain idean koristella kaapissa lojuneet keskeneräiset huopastossut ohuesta villalangasta virkatuilla neliöillä. Tämä keltainen on ehdoton suosikkini huopasen värikartalta.


Nämä lapaset saivat myös koristeekseen isoäidinneliöt, kalastajanlangasta virkattuna. Tätä ruskeaa pesemätöntä lankaa on vielä jäljellä pärekorillinen, jonka kaivoin juuri esille. Langat ovat kotoisin lammastilalta Ruskolta ja ovat aivan ihanaisia. Rasvaisista langoista kutominen pitää koppuraiset sormenpäät siloisina ja suloinen lampaan tuoksu leijailee kutimen ympärillä. Se täytyy kyllä mainita, että valmiita lapasia pestessä huomaa, etteivät nämä päkäpäät harrasta kylpemistä karvojen kera, vesi kun oli aluksi mustaakin mustempaa.
Neliöt olisi voinut kyllä virkata vieläkin ohuemmasta langasta, jotta kuviosta olisi tullut kauniimpi. Nämä on tehty kevättä ajatellen yksinkertaisesta langasta, nyt työn alla miehelle lapaset kaksinkertaisesta.

Ennen Heinähatun syntymää kudoin hänelle tällaiset pienet tossut, jotka jäivät silloin viimeistelemättä. Myös Vilttitossu jäi ilman tossujaan, sillä ne lojuivat edelleen päättelemättä kaapin pohjalla. Onneksi ollaan reilusti yliajalla, olisi jäänyt muuten tämä kolmaskin ilman tossujaan... Tulokkaan sukupuolesta ei ole tietoa, joten töppöset ovat vielä ilman nauhoja, lisätään ne tarpeen mukaan. Sattuneesta syystä kuvausrekvisiitta vaaleanpunaista unelmaa...



Ja jälleen yhdet pitkät villasukat paukkupakkasilla lämmittämään. Tällä kertaa Vilttitossun töppösiin. Eikä edelleenkään näy seiskaveikka laatikon pohjaa...loputon urakka. Ehkä aloitan isoäidinneliöiden virkkaamisen lankavarojen tuhlaamiseksi, kun muuten ei pohjaa löydy koskaan...

4.2.2011

Selkäsärynkin uhalla

Jokin pakottava tarve on saada keskeneräiset, pöydillä lojuvat projektit valmiiksi. Tällaisina päivinä en edes ehtisi synnyttämään...Selkäsärky kyllä on mahtava ja pakottaa loppuillaksi vaakatasoon, mutta taas on jotain valmiina.
Eilen sain valmiiksi jo edellisessä päivityksessä vilahtaneen keväthuivin. Ohjeen olen saanut aikoja sitten ystävältä, eikä sen tarkempia koordinaatteja ole tiedossa. Alkuperäisessä ohjeessa se oli toteutettu ohuemmasta ja vähemmän pörröisestä langasta runsain hapsutuksin. Hyvinpä tuo toimi tälläkin langalla. Väri vain jää valkoisessa talvipäivässä valjuksi.


Ja sitten niitä hartaasti odotettuja ompeluksia. Heinähatulle ruskeasta pilvivelourista tunika 110cm, kaava "teekannutunika" Ottobre. Vaativa esikoiseni kelpuutti paidan vasta kaikkien saumojen uudelleenompelun ja helman nelinkertaisen kavennuksen jälkeen. Vilttitossulla ei ole kapeiden vaatteiden pakkomiellettä, joten hänen tunikansa helma hulmuaa, kuten mallissakin. Kankaana pilvitrikoo, koko 98cm ja molemmat kankaat Myllymuksuilta.


Tunikoiden lisäksi pinossa odotti leikattuna kaksi paitaa lahjaksi pienille rakkahille poikalapsille.
Apinakangas Myllymuksuilta, autokangas paikallisesta kangaskaupasta ja mallina raglan-hihainen "papana" Ottobre 4/2010. Toinen samanlainen apina-papana lähti jo joulupukin mukaan kummipojalle, kaikki 80cm.

1.2.2011

Kietaisuneule

Onni on saada keskeneräisiä käsitöitä vihdoinkin valmiiksi. Varsinkin minunlaiselleni tekijälle, jolla pitää olla työn alla keskimäärin 3 neuletyötä, jotakin virkattavaa ja muutama pöydällä odottava ompelus, jotta voi tarpeen tullen aina vaihtaa projektia. Valmista tulee sitten hyvinkin vaihdellen.

Nyt on ollut mukavasti aikaa puuhailla puikkojen kanssa ja tässä pari kuvaa kietaisuneuleesta, joka valmistui viime viikolla. Aloitin työn jo syksyllä, mutta hukkasin ohjeen kopion ja jouduin lainaamaan lehden uudelleen, joten aikaa on vierähtänyt. Malli löytyi Modasta 1/2010 ja lankana petroolin sininen seiskaveikka. Ensimmäisessä kuvassa neule tasona ja toisessa viriteltynä henkariin, sillä sattuneesta syystä neule ei tällä hetkellä mahdu kovinkaan edustavasti tekijänsä vatsakummun päälle.


Taitoluistelua penkkiurheillessa syntyivät kahdet "juna/evakkosukat". Vaaleat ystävän vastasyntyneelle neitoselle ja siniset kohta vuoden täyttävälle sukulaispojalle.


Kuulin sunnuntaina kevään ensimmäiset linnun laulut ja kaivelin kaappien kätköistä lisää keskeneräisiä käsitöitä. Kevät lähestyy ja päätin seuraavaksi viimeistellä tämän viime vuonna kesken jääneen keväthuivin Novitan rosesta. Katsotaan miten paljon tässä vielä ehtii puuhailla... Ompeluja sitten tämän projektin jälkeen.